maanantai 27. lokakuuta 2014

Vihkipappi *check*!

 kuva täältä

Sain lauantaina kesken viikonloppusiivouksen mahtavan puhelun, kun meitä vihkimään pyytämämme pappi soitti ja kertoi olevansa vapaa hääpäivänämme. Tämä ei ollut varmaa, sillä kyseinen pappi on hyvin aktiivisesti mukana riparitoiminnassa. Olemmekin jännittäneet kesäkuusta saakka ensi kesän ripariaikataulujen selviämistä, ja onneksi aikataulut natsasivat lopulta meidän vihkipäivämme kanssa! Olen niiiiiiiiin onnellinen ja super helpottunut että saimme haluammame papin vihkimään meidät!!

Päädyimme pyytämään pappia minun seurakunnastani ihan vain sen perusteella, että seurakunta johon kuulun sijaitsee Helsingissä. Sulhon seurakunnasta kun on tovi jos toinenkin matkaa Helsinkiin.

Olen vasta havahtunut ajatukseen, että ihmisellähän voi olla oma pappi! En ollut koskaan ajatellut tätä aiemmin, enne kuin rupesin pohtimaan miksi minulle yht'äkkiä olikin niin tärkeää saada juuri tämä tietty pappi vihkimään meidät. En ajatellut että papilla olisi minulle merkitystä, ja hämmästyin todella kun asia herättikin minussa suuria tunteita.

Vaikka en kyseisen papin kanssa ole pitkään aikaan ollut tekemisissä, on hän kuitenkin ollut mukana elämässäni jo 20 vuotta! Jo ala-asteella kyseinen pappi tuli kouluumme vetämään uskonnollisia juhlia, ja muistan hänet soittamassa kitaraa meidän pienten oppilaiden istuessa ja laulaessa juhlasalin lattialla. Myöhemmin sama pappi toimi veljeni kaste- ja rippipappina, ja viimeisin kohtaaminen oli rakkaan mummini hautajaisissa. Minulle tuli ihan yllätyksenä, että elämässäni on sittenkin ollut pappi läsnä :)

Tämän ymmärtäminen oli mielestäni todella liikuttavaa, ja minulle tulee ihmeellisen rauhallinen olo, kun mietin että tämä kyseinen pappi pääsee vihkimään meidät. Kanssamme alttarilla ei seiso täysin tuntematon henkilö, vaan joku joka on ollut jo kauan mukana toisen meistä elämässä.

Nyt voi taas ruksata yhden asian hoidetuksi, sillä palaamme vihkipapin kanssa uudestaan asiaan maaliskuussa.Voin myös unohtaa pelkoni siitä, ettei papin puhe olisi tarpeeksi henkilökohtainen tai meidän näköinen. Huuuuh, miten helpottunut olen!

Vielä ennen puhelun päättymistä, pappi hyräili minulle puhelimessa mielestään kauniin häämarssin, ja pyysi saavansa osallistua myös hääjuhlaamme, mistä olen todella iloinen! Kyllä oli lämmin ja hyvä mieli puhelun jälkeen jatkaa lauantaipäivää! :)

Minkälaisia ajatuksia muilla pareilla on herännyt vihkipappia valitessa?


2 kommenttia:

  1. Ihanaa, että saitte haluamanne vihkipapin, jolla on vielä pitkä historia osana perheen elämänvaiheita. Meillä ei ole varsinaista omaa pappia, mutta saimme toivomamme papin uudesta seurakunnastamme ja hän piti paremman puheen kuin olisimme voineet toivoa. Kyllä papilla on yllättävän suuri merkitys hääparille. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olisi uskonut, mutta totta se on! Ja papin puheella on kyllä valtava merkitys, niin itse hääparille kuin myös vieraillekin. Loppupeleissä todella paljon papista kiinni kuinka puheen suorittaa, oli sitten tuttu tai ei :)

      Poista