Meidän uunituoreet kihlat!
Päädyimme teettämään kihlasormuksemme kahdestakin syystä. Ensimmäinen syy oli se, että halusin ehdottomasti käyttää äidinäitini vihkisormusta runkona kihlasormuksessani. Se, että rakkaan mummini sormus (joka istui nimettömääni täydellisesti) kulkisi seuraavaksi minun sormessani, oli mielestäni kaunis ja arvokas ajatus. Toinen syy oli se, että me (siis sulhoni) satuimme tuntemaan ihastuttavan nuoren korumuotoilijan Päivin, joka pystyi toiveemme toteuttamaan.
Minulla oli, kuten yleensäkin, tarkka ja ylitsepääsemätön visio sormuksen ulkonäöstä. Halusin ohuen keltakultaisen rivisormuksen, jossa timantteja ei upoteta sormuksen runkoon, vaan ne on kiinnitetty kauniisti pienillä keltakultaisilla kynsillä.
Mummini vihkisormus oli kivetön keltakultainen sormus, jonka ulkopintaa koristi kaiverrettu kuviointi. Sormuksen ulkopinta hiottiin ja siitä leikattiin pala pois timanttiriviä varten. Timanttirivistöä varten käytettiin uutta kultaa, ja valmis rivi liitettiin mummini sormuksen hiottuun ja kavennettuun runkoon. Näin saimme säilytettyä mummin sormuksessa olleet alkuperäiset kullan leimat, sekä isovanhempieni kaiverrukset sormuksen sisällä. Kihlasormukseeni jätettiin isovanhempieni nimet, ja irti leikatusta palasesta löytyy heidän vihkipäivämääränsä. Tämä pala tullaan liittämään vihkisormukseeni, joka teetetään myös Aito Helsingin Päivillä.
Vihkisormuksesta minulla on myös jo täysin selvä mielipide. Eli keltakultainen 1-kivinen sormus, jossa saman levyinen runko kuin kihlasormuksessakin. Briljanttihiontainen kirkas timantti, joka kiinnitetään kuudella keltakultaisella kynnellä.
Alla hieman todella pröystäilevä inspiraatiokuva.
kuva täältä
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti